| Vers | Finnish: Pyhä Raamattu (1933/1938) † | English: King James Version |
| 1 | Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan | And when they came nigh to Jerusalem, unto Bethphage and Bethany, at the mount of Olives, he sendeth forth two of his disciples, |
| 2 | ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. | And saith unto them, Go your way into the village over against you: and as soon as ye be entered into it, ye shall find a colt tied, whereon never man sat; loose him, and bring him. |
| 3 | Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'." | And if any man say unto you, Why do ye this? say ye that the Lord hath need of him; and straightway he will send him hither. |
| 4 | Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. | And they went their way, and found the colt tied by the door without in a place where two ways met; and they loose him. |
| 5 | Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?" | And certain of them that stood there said unto them, What do ye, loosing the colt? |
| 6 | Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. | And they said unto them even as Jesus had commanded: and they let them go. |
| 7 | Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. | And they brought the colt to Jesus, and cast their garments on him; and he sat upon him. |
| 8 | Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta. | And many spread their garments in the way: and others cut down branches off the trees, and strawed them in the way. |
| 9 | Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! | And they that went before, and they that followed, cried, saying, Hosanna; Blessed is he that cometh in the name of the Lord: |
| 10 | Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" | Blessed be the kingdom of our father David, that cometh in the name of the Lord: Hosanna in the highest. |
| 11 | Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. | And Jesus entered into Jerusalem, and into the temple: and when he had looked round about upon all things, and now the eventide was come, he went out unto Bethany with the twelve. |
| 12 | Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. | And on the morrow, when they were come from Bethany, he was hungry: |
| 13 | Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika. | And seeing a fig tree afar off having leaves, he came, if haply he might find any thing thereon: and when he came to it, he found nothing but leaves; for the time of figs was not yet. |
| 14 | Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. | And Jesus answered and said unto it, No man eat fruit of thee hereafter for ever. And his disciples heard it. |
| 15 | Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, | And they come to Jerusalem: and Jesus went into the temple, and began to cast out them that sold and bought in the temple, and overthrew the tables of the moneychangers, and the seats of them that sold doves; |
| 16 | eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. | And would not suffer that any man should carry any vessel through the temple. |
| 17 | Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." | And he taught, saying unto them, Is it not written, My house shall be called of all nations the house of prayer? but ye have made it a den of thieves. |
| 18 | Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. | And the scribes and chief priests heard it, and sought how they might destroy him: for they feared him, because all the people was astonished at his doctrine. |
| 19 | Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. | And when even was come, he went out of the city. |
| 20 | Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten. | And in the morning, as they passed by, they saw the fig tree dried up from the roots. |
| 21 | Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut". | And Peter calling to remembrance saith unto him, Master, behold, the fig tree which thou cursedst is withered away. |
| 22 | Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. | And Jesus answering saith unto them, Have faith in God. |
| 23 | Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. | For verily I say unto you, That whosoever shall say unto this mountain, Be thou removed, and be thou cast into the sea; and shall not doubt in his heart, but shall believe that those things which he saith shall come to pass; he shall hav |
| 24 | Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. | Therefore I say unto you, What things soever ye desire, when ye pray, believe that ye receive them, and ye shall have them. |
| 25 | Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." | And when ye stand praying, forgive, if ye have ought against any: that your Father also which is in heaven may forgive you your trespasses. |
| 27 | Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa | And they come again to Jerusalem: and as he was walking in the temple, there come to him the chief priests, and the scribes, and the elders, |
| 28 | ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" | And say unto him, By what authority doest thou these things? and who gave thee this authority to do these things? |
| 29 | Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. | And Jesus answered and said unto them, I will also ask of you one question, and answer me, and I will tell you by what authority I do these things. |
| 30 | Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." | The baptism of John, was it from heaven, or of men? answer me. |
| 31 | Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' | And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say, Why then did ye not believe him? |
| 32 | Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" -sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta. | But if we shall say, Of men; they feared the people: for all men counted John, that he was a prophet indeed. |
| 33 | Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen". | And they answered and said unto Jesus, We cannot tell. And Jesus answering saith unto them, Neither do I tell you by what authority I do these things. |
| 26 | But if ye do not forgive, neither will your Father which is in heaven forgive your trespasses. |